Matkasto

Maailmankaikkeuden akselin, mahtavan Meru-vuoren, voi nähdä lukemattomissa paikoissa ympäri Aasiaa.

Niin hindulaisessa, buddhalaisessa kuin jainalaisessakin kosmologiassa maailmankaikkeuden keskuspilarina seisoo vuori, jota kaikki aurinkokunnan planeetat ja tähdet kiertävät. Tämä meren ympäröimä vuori kohoaa universumin keskipisteestä 84 000 yojanan eli noin miljoonan kilometrin korkeuteen (85 kertaa maan halkaisijan verran). Se ulottuu saman matkan myös merenpinnan alapuolelle.

Vuori on pyhä ja mystinen Meru, joka tunnetaan myös Sumerun nimellä. Sen ympärillä vuorottelee seitsemän merikehää ja seitsemän vuorikehää. Yläpuolella leijuu taivaan seitsemän kerrosta, joissa asuu seitsemää eri tyyppiä olevia jumalia. Maan alla on samoin seitsenkerroksinen manala.

Merua ympäröivä uloin merikehä jatkuu peittäen suurimman osan maailmankaikkeuden pinnasta. Tunnettu maailma (meidän maailmamme) on vain häviävän pieni saariryhmä vuoren eteläpuolella.

Tämä maailmankaikkeuden malli heijastaa muinaista buddhalaista ja hindulaista ajattelua, jossa koko universumi oli litteä. Nykykäsityksen valossa on selvää, että Meru on mytologinen, kuvitteellinen vuori. Olisi kuitenkin väärin sanoa, ettei sitä ole olemassa. Jos olet matkaillut Aasiassa, olet luultavasti itsekin törmännyt siihen!

Yhteinen nimittäjä on temppelitorni, jota Etelä-Aasiassa kutsutaan stupaksi ja Kaakkois-Aasiassa chediksi. Siitä on kehittynyt myös Itä-Aasian pagodi.

Näissä buddhalaisissa ja hindulaisissa temppeleissä kohoavissa torneissa toistuu suoraan ylhäältä nähtynä sama symmetrinen muoto kuin Meru-vuoressa ja sitä ympäröivässä maailmankaikkeudessa. Vaikka tornit ovat eri puolilla Aasiaa hyvinkin eri näköisiä, kuvaavat ne kaikki mahtavaa maailmankaikkeuden akselia.