Tämä on Vaishali. Se on aika tavallinen asuinalue Delhin satelliittikaupungissa Ghaziabadissa, ja täällä me sukulaisvierailulla ollessamme asumme.
Turistimatkalla et taatusti tule Vaishaliin – paikassa ei ole kerta kaikkiaan mitään nähtävää. Kuljin kuitenkin eräänä iltapäivänä sen halki ja kuvasin kaikkea eteen sattunutta – jotta Matkaston lukijat pääsisivät näkemään todellista intialaista elämänmenoa. Kuvat on otettu noin viidensadan metrin matkalta. Tervetuloa mukaan, jos uskallat! 😉
Intiassa on käynnissä mieletön rakennusbuumi. Välillä on vaikea sanoa, ollaanko taloja rakentamassa vai purkamassa.
Näkymä omalta parvekkeeltamme oikealle, ostoskadun suuntaan. Katu on niin vilkasliikenteinen, että sen ylittämiseen saattaa kulua kymmenen minuuttia. Tasaisena kantautuva taustahäly, tööttäily ja niin edelleen, jatkuu lähes vuorokauden ympäri. Kaikkeen tottuu.
Näkymä samalta parvekkeelta vasemmalle, slummin suuntaan. Siellä asuvat kaikki ne ihmiset, jotka käyvät näissä aidatuissa ja vartioiduissa kerrostaloissa mm. siivoamassa, tiskaamassa ja pyykkäämässä.
Slummin puoleisen portin pielessä on silityskoppi. Tänne vaatteemme menevät silitettäviksi sen jälkeen, kun kotiapulainen on pyykännyt ne – ja tulevat takaisin siististi kangasnyyttiin käärittyinä. Silittäjä oli yllättynyt mutta ylpeä, kun halusin ottaa kuvia.
Ompelupalveluitakin on tarjolla kadunkulmassa.
Vaikka partureita näkyy tämän tästä kadunvarsilla, en ole ikinä kokeillut leikkauttaa hiuksiani ulkona. Ehkä sekin olisi joskus koettava?
Shopprix Mall. Tuntuu, että jokaisessa delhiläislähiössä on ostoskeskus – Vaishalissa kaksikin. Niissä myydään kalliita merkkivaatteita ja pikaruokaa. Sika halusi välttämättä tunkea mukaan kuvaan.
Se toinen ostoskeskus, Mahagun Metro Mall, näkyy taustalla. Edessä perinteisempi paikallinen tori luomassa asiaankuuluvaa kontrastia.
Torin asiakaskunta on hieman erilaista kuin ostoskeskuksen. Saatavana on mm. polttopuita ja kuivattua lehmänlantaa (sekin poltettavaksi tarkoitettua). Slummissa ja paikoitellen kadunkulmissakin palavat nuotiot erottuvat valopisteinä pimenevässä illassa.
Torimyyjinä toimineet pojat olivat ihmeissään kuvaamisesta, mutta hymy irtosi heti.
Rannerengaskauppa. Ei ikinä uskoisi, kuinka paljon renkaita käsivarsiin mahtuu – ja niiden tulee tietysti olla sävysävyyn kulloisenkin asun kanssa.
Nuoret miehet polttelivat ostarilla hukkaa, vesipiippua. Tarjosivat kyllä minullekin, mutten sillä kertaa mennyt mukaan…
Ihan tavallisen kerrostalon seinä. Pyykkiä liputetaan kaikkialla.
Kolapulloja kadun täydeltä.
Mainosten käsinmaalaus on Intiassa yhä tavallista, kuten myös liikennemerkkien, bussinkylkien ja niin edelleen.
Häät tulossa, ja niitä varten on tyhjälle tontille pystytetty teltta. Apupojat vähän lepäilevät.
Koulubussi.
Pojat palaamassa koulusta.
Elämää slummissa kerrostalojen katveessa.
Se epämiellyttävämpi totuus. Naisia kulkemassa slummin kyljessä sijaitsevien, useita metrejä korkeiden roskadyynien yli. Takana vuotava vesitorni.
Kuva, jonka erityisesti haluan julkaista: lapset polttamassa roskia joen varrella. Tämä on valitettavasti tyypillistä Intiaa siinä missä modernit ostoskeskukset ja historialliset palatsitkin.
