Paljon iloa hyvästä varustautumisesta! Himalaya (2900m) – Machapuchare Basecamp (3700m)

Aamulla olikin taas pilvetöntä, joten lähdimme kiipeämään jäistä polkua pitkin kohti Machapuchare Basecampia. Mukanamme kulkivat myös uusi huonetoverimme Diana sekä hänen nuori naisoppaansa. Diana ei kalifornialaisena ollut lainkaan tottunut lumeen ja jäähän, joten opetimme hänelle matkan varrella muutamia tekniikoita, joilla kävely sujuisi hiukan vähemmillä liukastumisilla.

Sää oli varjossa todella kylmä ja auringossa todella kuuma. Lumi alkoi sulaa nopeasti puolenpäivän jälkeen, ja nuoskassa olikin ihan mukava tallustella. Pidimme teetauon Deuralin kylässä, joka eilen oli siis ollut viimeistä sänkypaikkaa myöten täynnä. Kuulimme, että 75 hengen korealaisryhmällä oli mukanaan 60 kantajaa, jotka mm.roudasivat kokkausvälineet ja korealaista ruokaa koko porukalle! Näimme myös helikopterin kaartelevan ABC:n yllä pariin otteeseen, kenties noukkimassa kyseisen ryhmän jäseniä takaisin Pokharaan.

Yhdessä kohdassa valitsimme vaihtoehtoisen reitin laakson toisella puolella, koska lumisateen takia eräässä kohdassa oli lumivyöryriski. Kuljimme myös yhden pienemmän vyöryn ylitse. Kummallakin puolella kohoavien lähes 7000-metristen kallioseinämien koko oli käsittämätön.

Pääsimme MBC:iin iltapäivästä. Hetki sen jälkeen, kun istahdimme syömään lounasta, syöksyivät pilvet ylitsemme ja kaikki muuttui valkoiseksi. Olimme suunnitelleet pientä iltapäiväkävelyä majatalon ympäristössä, mutta ei ollutkaan mitään järkeä lähteä, kun näkyvyys oli muutama metri.

Paikalla majailee tusinan verran trekkaajia odottaen, josko huomenna pääsisi ABC:iin. Useimpien varustelutaso on olematon, ja olemme huomanneet olevamme parhaiten valmistautuneesta päästä jykevine makuupusseinemme sekä lämpö- ja kuorivaatteinemme. Majoittauduimme jälleen Dianan kanssa kolmen hengen huoneeseen, ja lainasimme hänelle joitakin untuvavaatteita, hanskoja ja sukkia yöksi. Myös parille nuorelle miehelle lainattiin villasukat, koska heillä oli yhdet ainoat sukat – ja nekin märät.

Illalla alkoi mökkimme seiniä riepotella kova tuuli. Vilkaisu ulos paljasti, että olimme keskellä armotonta lumituiskua. Saapa nähdä, mihin suuntaan huomenna pääsemme kulkemaan!