Lapsiperheen omatoimiloma Thaimaassa – vinkit Bangkokiin ja Ko Changille!

Maaliskuisesta Thaimaan-matkastamme on jo jonkin aikaa, mutta yhteenveto reissusta puuttuu vielä. Liput ja laput ovat onneksi tallessa ja auttavat yksityiskohtien muistelussa. Tässä postauksessa linkkejä, vinkkejä ja vähän hintojakin!

Matkamme alkoi Bangkokin Suvarnabhumilta, jonne lensimme Intian Delhistä. Yhtälailla sinne saavutaan pidemmän matkan takaa Suomesta. Vuonna 2006 avattu siisti ja moderni lentokenttä sijaitsee 30 km Bangkokin keskustasta itään, ja sieltä pääsee kaupunkiin niin taksilla, bussilla kuin junalla. Meidän porukkamme suosittelee junaa! Oli todella helppoa siirtyä matkatavaroiden kanssa hissillä lentoaseman pohjakerrokseen, josta pääsi keskustaan nopeasti ja edullisesti. Harmi kyllä juna ei vienyt aivan määränpäähämme saakka, joten loppumatkaksi nappasimme Phaya Thain asemalta taksin Khao San Roadille.

Vinkki: kysy etukäteen esimerkiksi aseman lipunmyyjältä, paljonko taksin pitäisi maksaa. Saat kuljettajat kimppuusi heti ulos astuttuasi, joten vuorosanojen on hyvä olla valmiina. Toista hintaa riittävän monta kertaa ja kävele vaikka vähän matkaa poispäin taakse vilkaisematta – saat kyllä tahtosi läpi. Mekin maksoimme sen 170 bahtia, emme yhtään enempää.

Kaksi päivää Bangkokissa – ehdotus matkaohjelmaksi

Moni suuntaa Bangkokista lomanviettoon muualle Thaimaahan, kuten mekin teimme. Matkan alussa (tai lopussa) on kuitenkin mukava varata muutama päivä kaupunkiin tutustumiseen. Tässä meidän kahden päivän ohjelmamme, joka on testattu ja hyväksi havaittu. (Hinnat ovat maaliskuulta 2014 ja saattavat muuttua!)

Majoitu jonnekin Bangkokin historiallisen kaupunginosan Rattanakosinin alueelle, jolloin nähtävyyskierros onnistuu vaikka kävellen. Meidän Hotellimme D&D Inn sijaitsi Khao San -kadulla, reppureissaajien mekassa, joka on iltaisin todella meluisa ja kaoottinen paikka. Kirjoitin aiheestä jo aiemmin täällä. Rauhallisempiakin alueita löytyy lähistöltä. Varsinkin lapsiperheille suosittelen sellaista hotellia, jonka katolla on uima-allas! Se virkistää kummasti helteisten päivien jälkeen.

Päivä 1.

Kävele hotellilta Suurelle palatsille (Grand Palace) ja Wat Phra Kaeo -temppelille valtavan Sanam Luang -kentän laitaa seuraillen. Samalla saat ensikosketuksen valtavan kaupungin maisemiin, jotka ovat täällä hyvin avarat. Älä kiirehdi – kuumankosteassa ilmastossa kävelyyn on varattava reilusti aikaa. Vesipullo ja hattu ovat ehdottomat varusteet!

Palatsi- ja temppelikierros maksaa 250 bahtia ja vie vähintään pari tuntia. Kierroksen jälkeen haluat luultavasti istahtaa vilvoittelemaan kahvioon juuri ennen uloskäyntiä – sieltä saa juomia ja jäätelöä yllättävän edullisesti.

Varoitus: Suuren palatsin liepeillä roikkuu runsaasti huijareita, jotka toistavat päivästä toiseen kahta temppua turisteja höynäyttääkseen. 1) Joku syöttää kadulla kyyhkysiä ja työntää yhtäkkiä käteesi siemenpussin sanoen ystävällisesti vaikkapa ”Hyvää uutta vuotta – tämä on lahja!” (Ei se ole. Ne ovat helkkarin kalliita siemeniä, etkä enää pääse pussista eroon.) 2) Vastaasi kävelee mies, joka viittilöi palatsin suuntaan ja huutaa: ”Palatsi on tänään suljettu!” (Ei todellakaan ole – hän vain haluaa sinut mukaansa kauppoihin, joista hän saa provision.) Me emme langenneet kumpaankaan huijaukseen, sillä tunnistin ne edelliseltä visiitiltä 14 vuoden takaa. En olisi millään uskonut, ettei tässä asiassa ole tapahtunut kehitystä niin pitkässä ajassa.

Mene lautalla Wat Aruniin. Suuri palatsi ja Wat Phra Kaeo sijaitsevat Bangkokia halkovan Chao Phraya -joen tuntumassa, ja jokirannassa käy ihanan vilvoittava tuuli! Läkähdyttävän palatsikierroksen jälkeen kannattaa kävellä läheiselle laiturille (Tha Tien) ja hypätä lauttaan, joka vie vastarannalle Wat Arun -temppelille (pääsymaksu 50 bahtia). Kiipeä ihailemaan näköalaa ja istahda sen jälkeen temppelin vieressä puiden katveessa sijaitsevaan mukavaan ulkoilmakahvilaan nauttimaan lisää jäätelöä ja virvokkeita.  Thaimaan ilmastossa niitä kuluu runsaasti.

Me teimme tämän jälkeen käveykierroksen ”toisella puolella jokea” ja harhauduimme pidemmälle kuin voi suositella. Pääsimme lopulta takaisin Suuren palatsin liepeille ja hyppäsimme tuktuk-taksin kyytiin. Se vei meidät takaisin hotellialueellemme uimaan ja syömään – siinä järjestyksessä. (Valtavassa kuumuudessa ihminen pystyy olemaan yllättävän pitkään syömättä – vaan ei juomatta!)

Kirjoitin visiitistämme Suureen palatsiin ja Wat Aruniin aiemmin täällä.

Päivä 2.

Tutki Wat Pho -temppeli läpikotaisin.  Vaikka temppeli sijaitsee aivan Suuren palatsin vieressä, ei niitä kannata mahduttaa samaan päivään – ellei ole pakko. Molemmissa riittää valtavasti nähtävää.

Hankkiudu siis jälleen samalle alueelle ja käy läpi vähintään parin tunnin hikinen koitos. Pääsymaksu Wat Pho -temppeliin on 100 bahtia, ja käynti todella kannattaa – kirjoitin upeasta temppelistä aiemmin täällä.

Lähde kanavaristeilylle. Käytyäsi temppelissä kävele taas joen rantaan laiturialueelle, josta lähtee paitsi vesibusseja, myös vuokrattavia pitkähäntäveneitä. Neuvottele sopiva hinta jonkin veneyhtiön kanssa ja pörrää katsomaan aivan erilaista Bangkokia – paikallista elämää kanavien varsilla. Meidän risteilyymme kuului pysähdys myös orkideafarmilla, josta löysimme blogiaiheeksikin nousseen papaijan.

Vinkki: tingi! Veneajeluja järjestetään monelta eri laiturilta, ja niiden hinnat ovat aluksi korkeat. Listahinnan mukaan tunnin ajelu maksaa yleensä 1500 bahtia/vene, puolentoista tunnin 1800 bahtia ja kahden tunnin 2000 bahtia. Kun siinä aikamme vänkäsimme, putosi kahden tunnin veneajelun hinta 1200 bahtiin. (Intialaisella kumppanillani tinkimisen taito tulee verenperintönä. Itse en välttämättä olisi päässyt aivan samaan.)

Kulje amulettimarkkinoiden läpi. Palattuasi veneajelulta kävele joen suuntaisesti pohjoiseen kohti Wat Mahathat -temppeliä, joka sijaitsee Sanam Luang -kentän ja joen välissä. Päädyt Bangkokin suurimmille amulettimarkkinoille ihmettelemään kaikenlaista jännittävää tavaraa.

Ja illaksi jälleen syömään ja uimaan.

—

Jos olisimme olleet Bangkokissa vielä kolmannen päivän, olisimme luultavasti viettäneet sen kiinalaisessa ja intialaisessa kaupunginosassa (Yaowarat/Phahurat). Itselleni ne ovat tuttuja aiemmalta reissulta, ja suosittelen niitä kaikille värikkäästä torikaaoksesta ja eksotiikasta tykkääville! Me käymme niissä sitten ensi kerralla.

Minibussilla Ko Changille

Kolmannen kokonaisen päivän aamuna matkasimme Bangkokista minibussilla Ko Changin saarelle lähelle Kambodzan rajaa. Vastaavia minibussikyytejä voi varata lukuisiin muihinkin lomapaikkoihin pitkin Thaimaata. Ne ovat mukava vaihtoehto tavalliselle bussille, varsinkin lasten kanssa. Lippuja myyviä matkatoimistoja on hotellikeskittymissä niin paljon, ettei niitä hullukaan ala luetella – sen kuin kävelet sisään ja kysyt! 🙂

Muista taas tinkiä! Hinnat putoavat roimasti alkuperäisestä, kun jaksaa olla sitkeä ja käydä jututtamassa lipunmyyjää vaikka useita kertoja. Kumppanini jaksoi. Hän aloitti neuvottelut hotellimme vieressä sijainneen matkatoimiston kanssa heti saavuttuamme, ja kahden päivän kuluttua hinta oli pudonnut merkittävästi. Kun yhdensuuntaisesta matkasta alunperin pyydettiin 700 bahtia/hlö, maksoimme lopulta 425 bahtia/hlö. Kuulisin mielelläni, jos joku pistää tästä vielä paremmaksi!

Ko Changille pääsee myös lentämällä Bangkokista Tratiin ja matkaamalla sieltä bussilla/taksilla perille. Lentokentälle hankkiutuminen kestää kuitenkin sen verran kauan, ettei se lyhyemmillä matkoilla välttämättä kannata. Minibussimatka Ko Changille vie noin 6 tuntia ja sen etuna on, että samalla menopelillä pääsee lauttaan ja sieltä aina hotellille asti, ilman vaihtoja.

Kaksi erilaista hotellia

Olemme huonoja päättämään. Haluaisimmeko puutarhan ja uima-altaan vai näkymän hiekkarannalle? Kirjoitin hotellipohdinnasta alunperin otsikolla Totuus halvasta reppureissusta lasten kanssa. Päädyimme varaamaan Ko Changilta kaksi hotellia, mikä oli hyvä ratkaisu. Kokemukset olivat hyvin erilaisia, emmekä olisi halunneet luopua kummastakaan.

Thai Garden Hill Resort sijaitsi noin 500 metrin kävelymatkan päässä upealta Klong Prao -rannalta. Siellä oli kaunis puutarha- ja allasalue, jota hyödynsimme tehokkaasti neljän päivän ajan. Huone oli pieni ja kulunut, mutta kuka siellä nyt aikaansa haluaisi viettää? Aamiaisesta plussaa: palvelu oli ystävällistä ja tuoreet hedelmät myslin kanssa maistuivat. Myös norsuretken järjestäminen onnistui kätevästi vastaanotosta. Hinta-laatusuhdetta ei tässä hotellissa voinut moittia: koko perhe majoittui hintaan 36 €/yö!

Rock Sand Resort oli toisesta maailmasta. Upea sijainti White Sand Beachin pohjoisosassa hiekkarannan ja jyrkän kallion välissä, jännittävästi hieman eristyksissä, antoi anteeksi kaikki muut puutteet (joita ei tosin paljon ollutkaan). Suosittelen ehdottomasti jokaiselle, joka jaksaa raahata matkalaukkuaan kuumalla hiekalla! Kirjoitin hotellista aiemmin täällä. Viivyimme kaksi yötä ja maksoimme perheelle sopivasta Beach Roomista 60 €/yö. Palaamme hotelliin todennäköisesti joskus uudelleen!

Vinkkejä Ko Changille

Saarella on useita erilaisia ranta-alueita. Näkemistämme rannoista suosittelen lapsiperheille (ja muillekin) jo mainittuja rantoja, kaunista ja rauhallista Klong Praoa ja White Sand Beachin pohjoispuolta, jonne pääsee vain jalkaisin tai veneellä. White Sand Beachin eteläpäässä oleva saaren vilkkain hotellikeskittymä oli meidän makuumme aivan liian tiiviisti rakennettu ja meluisa – kertakäynti siellä riitti. Kai Bae Beach oli muuten mukiinmenevä, muttei oikeastaan soveltunut uimiseen. Bailan Beach ja Lonely Beach näyttivät ainakin kauempaa katsottuina mukavilta, mutta sijaitsevat hankalan matkan takana.

Liikkuminen Ko Changilla on kalliimpaa kuin Bangkokissa, sillä käytössä ovat turistihinnat. Saarta kiertävällä tiellä kulkee lavatakseja, joiden kyydissä pääsee lähirannoille ja kyliin yleensä kiinteään 100-200 bahtin hintaan per henkilö. Pitemmillä matkoilla onnistuimme tinkimään hinnasta jonkin verran. Kokemuksemme mukaan 10-vuotiaasta pitää maksaa, 4-vuotiaasta ei – sen tarkemmin en ikärajasta tiedä. Lavataksissa lapsen kannattaa istua kuljettajan kopin ja aikuisen välissä niin, että aikuinen toimii ylämäissä stopparina – auton takaosa on avoin, eikä liukkaasta penkistä saa helposti pideltyä kiinni!

Ko Changilla voi vuokrata skoottereitakin, mutta suosittelen ensin tutustumaan teihin lavataksista käsin – varsinkin saaren eteläosassa mäet ovat niin kammottavan jyrkkiä, että mieli saattaa muuttua. Lapsen kanssa ei olisi voinut ajatellakaan pörräävänsä niitä ylös alas. Varsinkin Bang Baon kalastajakylässä kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä vaikka sitten taksikyydillä. Pitkän laiturin ympärille paalujen päälle rakennettu kylä ravintoloineen, majataloineen ja kauppoineen oli kiehtova paikka.  Pienen lapsen kanssa sai tosin olla tarkkana, sillä hataria askelmia, isoja koloja ja lahonneita lankkuja oli kaikkialla.

Moni nousee Ko Changilla myös norsun selkään – niin mekin. Kerroin retkestämme jo aiemmin täällä. Hintoja on nostettu jokin aika sitten, ne ovat kaikilla retkijärjestäjillä suunnilleen samat eikä niistä voi paljoa tinkiä. Meille kerrottiin, että uusilla, yhteisesti sovituilla hinnoilla taataan norsuille paremmat olot. Toivottavasti näin todella on, eikä maksamamme summa (800 bahtia/hlö) mennyt ihan kankkulan kaivoon.

Ruokaa saarelta löytyy monenlaista ja -hintaista. Nyrkkisääntönä sanoisin: vältä isoja hotelleja, joissa on ryöstöhinnat, kolkko tunnelma ja huonoa sapuskaa. Mene mieluummin pieniin rantapaikkoihin, joissa istutaan puun alla hiekalla ja joiden listalla EI ole pizzaa! Niissä saa ihanaa thairuokaa jo 50 bahtilla (1,20€). Ota vaikka pad thai (paistetut nuudelit) katkaravuilla – siihen ei kyllästy koskaan.

Iltaohjelmista paras on eri rannoilla vaihteleviin kellonaikoihin esitettävä tulishow. Kierteleviä ryhmiä on niin paljon, ettei niitä voi välttyä näkemästä! Jytkyttävän teknomusiikin ja tulitaituruuden yhdistelmässä on jotakin huvittavan hypnoottista. Julkaisin aiheesta aiemmin kuvia täällä.

Lentokenttähotellin palvelu löi ällikällä!

Viimeiseksi yöksi varasimme majoituksen Great Residence Suvarnabhumi Hotel -nimisestä lentokenttähotellista, jotta pääsisimme kätevästi aamulennolle ja takaisin Intiaan. Teimme varauksen viime hetkellä netissä – perhehuoneen tarjoushinta oli käsittämättömät 20 €, johon sisältyivät vieläpä edestakaiset kuljetukset lentokentälle! Emme kuitenkaan ehtineet ottaa yhteyttä hotelliin ja sopia heidän kanssaan saapumisajasta, vaikka niin olisi pitänyt tehdä.

Kun tupsahdimme lentoasemalle minibussilla suoraan Ko Changilta, tuli meitä heti aulassa vastaan tummaan pukuun sonnustautunut tyylikäs mies jotakin listaa heilutellen. Tehän olette ne-ja-ne, tervetuloa, saanko ohjata teidät parkkihalliin! Olimme ihan että mitä ihmettä!

Tilataksin ovi aukesi ja hurautimme hotellille parissa minuutissa. Siellä meitä jo odoteltiin – laukut kannettiin, seuraavan aamun puhelinherätys järjestettiin ja meidät ohjattiin ravintolaan syömään, ennenkuin kunnolla ehdimme edes tajuta tapahtunutta. Kävimme vielä uimassa hotellin pihalla olleessa altaassa ja katselimme yläpuolella suhaavia koneita. Kiitos Thaimaa! Lentokenttähotelli sinänsä oli kauhea laitos, mutta tehokkuudeltaan sellaista luokkaa, josta Suomikin voisi ottaa oppia. Sujuvammin emme olisi voineet päästä lähtemään.

Tätä kirjoittaessa tuli heti ikävä niin Bangkokia kuin Ko Changia. Thaimaan-reissumme oli ikimuistoinen – kiitos myös teille lukijoille, jotka olette olleet seuraamassa sitä. Tämä porukka poistuu nyt vain pieneksi hetkeksi, sillä aivan pian tapaatte meidät uudelleen – Kreikassa! 🙂